Takausta käytetään luoton vakuutena. Takaussitoumuksessa takaaja ottaa vastatakseen velkojalle toisen henkilön velasta. Jos velallinen ei maksa velkaa sovitulla tavalla, velkoja voi ryhtyä perimään velkaa takaajalta. Takaaja sitoutuu usein vastaamaan velasta koko omaisuudellaan, esimerkiksi myös tulevilla perinnöillään, ja hyvin pitkään. Takaus on ankara sitoumus, mistä huolimatta takaamiseen suhtaudutaan usein huolettomasti.

Takausta säännellään 1.10.1999 voimaan tulleessa laissa takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta. Laissa määritellään yksityistakaaja, jonka osalta muun muassa pankin tiedonantovelvollisuutta on tiukennettu. Takauslain säännöksistä ei voida sopimuksella poiketa yksityistakaajan vahingoksi. Yksityistakaajana pidetään pankille tai muulle luottolaitokselle takauksen antanutta luonnollista henkilöä, ei kuitenkaan velallisyrityksen toimitusjohtajaa, hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsentä, vastuunalaista yhtiömiestä tai yhteisön perustajaa eikä henkilöä, joka omistaa vähintään kolmasosan velallisyrityksestä.

Takaajan on aina itse harkittava, millaisen vastuun hän ottaa. Pankin on kuitenkin annettava takaajalle tietoja takauksen merkityksestä, takauksen piiriin kuuluvista lainoista ja lainanottajan maksukyvystä.

Takaus voi olla toissijainen takaus, jonka mukaan takaaja vastaa päävelasta vain, jollei suoritusta saada velalliselta. Omavelkaisessa takauksessa takaaja vastaa päävelasta niin kuin henkilökohtaisesti vastuussa oleva velallinen. Pankki voi tällöin periä erääntynyttä velkaa suoraan takaajalta ilman, että se ensin on yrittänyt periä velkaa päävelalliselta. Kyseessä on täytetakaus silloin, jos takaaja vastaa päävelasta vain siltä osin kuin suoritusta ei saada päävelan vakuudeksi annetusta omaisuudesta. Yleistakaus puolestaan koskee muutakin kuin yksilöityä päävelkaa. Takaaja sitoutuu tällöin vastuuseen velallisen tulevistakin veloista. Yleistakauksessa on kuitenkin aina mm. sovittava rahamääräisesti takausvastuun yläraja ja takaukseen liittyvästä aikarajoituksesta. Yksityistakaajalla on myös aina oikeus irtisanoa yleistakaussitoumus kesken takauksen voimassaoloajan.

Yksityistakaajan luotonantajalle antama takaus on täytetakaus, jos päävelka on myönnetty pääasiallisesti asunnon tai vapaa-ajan asunnon hankkimista tai kunnostamista varten ja kyseinen omaisuus on päävelan vakuutena.
Takauksen antamista harkitessa on hyvä pitää mielessä, että vakavaraisenkin velallisen taloudellinen asema voi rajusti ja yllättäen heikentyä – siltä varaltahan luotonantaja takauksen haluaa. Ja vaikka tiedossa olisi kanssatakaaja tai kaksi, ei se vielä automaattisesti vähennä takaajan vastuuta. Nimittäin, jos samasta päävelasta on annettu useita takauksia eikä muuta ole sovittu, kukin takaaja vastaa velkojalle koko päävelasta.