Lähestymiskiellon tarkoituksena on henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän estäminen. Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön em. perusarvoihin kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä.

Lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää (perusmuotoinen lähestymiskielto). Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen. Jos on syytä olettaa, että perusmuotoinen lähestymiskielto ei ole riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi, lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai loma-asunnon, työpaikan tai muun erikseen määritellyn niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä (laajennettu lähestymiskielto).

Jos itsensä uhatuksi tunteva henkilö ja henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, asuvat vakituisesti samassa asunnossa, lähestymiskielto voidaan määrätä niin sanottuna perheen sisäisenä lähestymiskieltona.

Lähestymiskielto ei koske yhteydenottoja, joihin on asiallinen peruste ja jotka ovat erityisestä syystä ilmeisen tarpeellisia.

Tyypillisiä tapauksia, joissa lähestymiskieltoa voidaan käyttää, ovat entisen puolison tai asuinkumppanin häirintä yhteydenotoin tai vierailuyrityksin sekä tilanteet, joissa aikuinen lapsi pyrkii kiristämään iäkkäältä vanhemmaltaan rahaa. Lähestymiskiellolla voidaan suojata myös esim. oikeudenkäynnin todistajaa. Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Myös syyttäjä-, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse sitä uskalla tehdä.

Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta. Lähestymiskieltohakemus käsitellään käräjäoikeudessa kiireellisenä. Asia käsitellään rikosasian tavoin oikeudenkäynnissä, jossa käydään läpi asiassa esitetty selvitys sekä kuullaan molempia osapuolia ja mahdollisia todistajia. Asia voidaan tutkia ja ratkaista kieltoon vaaditun henkilön poissaolosta huolimatta, jos hänen läsnäolonsa asian selvittämiseksi ei ole tarpeen ja hänet on sellaisella uhalla kutsuttu tuomioistuimeen. Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, kuitenkin enintään vuoden. Tarvittaessa kieltoa voidaan jatkaa käräjäoikeuden määräyksellä.

Kiireellisissä tapauksissa lähestymiskielto on mahdollista määrätä myös väliaikaisena, jolloin lähestymiskiellosta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies tai tuomioistuin.

Lähestymiskiellon rikkomisesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai enintään vuosi vankeutta.