Ilmoita rikoksesta poliisille. Poliisin tehtävänä on selvittää tapahtunut rikos. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty. Tietyissä rikoksissa se, että asianomistaja vaatii rikoksen tekijälle rangaistusta, on edellytys esitutkinnan suorittamiselle.

Esitutkinnassa selvitetään:

1) rikos, sen teko-olosuhteet, asianosaiset ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat,
2) rikoksella aiheutettu vahinko ja saavutettu hyöty mahdollisen takavarikon turvaamiseksi sekä
3) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan.
Viimeksi mainittu tarkoittaa vahingonkorvaus- tms. vaatimusten esittämistä. Mikäli syyttäjä ei halua tätä vaatimusta ajaa, kannattaa keskustella asianajajan tai muun lakimiehen kanssa siitä, onko tarpeen käyttää oikeudellista avustajaa vaatimusten esittämiseen oikeudenkäynnissä.

Yksi keskeisistä asianomistajan asemaan liittyvistä ongelmista rikoksen selviämisen ohella on se, että asianomistajat eivät suhtaudu heille koituneiden vahinkojen todentamiseen riittävän vakavasti. Jos kysymys on omaisuusvahingoista, kuten sotketusta asunnosta ja murron yhteydessä hajotetuista paikoista, kannattaa asunto vaikkapa valokuvata ennen sen siivoamista. Usein rikoksen uhrilla on kotivakuutus, joka kattaa vahingot. Vakuutusyhtiölle kannattaa tehdä vahinkoilmoitus mahdollisimman pian vahinkotapahtuman jälkeen. Jos vakuutusyhtiö ei ole ehtinyt tehdä korvauspäätöstä tai joltakin osin vahinkoja ei ole korvattu, rikoksen uhri voi vaatia vahinkoa korvattavaksi vastaajalta. Vakuutusyhtiön päätös on myös valituskelpoinen. Muutoksenhakua vakuutusyhtiön ratkaisuun voi hakea vakuutus- ja rahoitusneuvonnalta tai tuomioistuimelta.

Mikäli kyseessä on pahoinpitely, eikä rikoksen uhri ole varma, syntyikö pahoinpitelystä vammoja, kannattaa lääkäriin hakeutua mahdollisimman pian päällekarkauksen jälkeen. Mitä pidempi aika rikoksen ja lääkäriin hakeutumisen välillä kuluu, sitä enemmän voi hoidon laiminlyömisestä koitua lisävahinkoja, joista tekijältä ei voi saada korvausta. Tärkeää on myös muistaa, että päällekarkauksen uhrilla on mahdollista saada viime kädessä valtion varoista korvaus aiheutuneesta kivusta ja särystä, lääkkeistä, rikkoutuneista vaatteista ja niin kosmeettisesta haitastakin. Edelleen pysyvästä viasta ja haitasta on mahdollista saada korvausta. Mikäli vastaajalla eli rikoksesta syytetyllä ei ole varaa suorittaa tuomioistuimessa tuomittuja vahingonkorvauksia, voi rikoksen uhri esittää vaatimuksen valtionkonttorille. Mikäli valtionkonttori hylkää hakemuksen, päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen.

Asianomistajan oikeudenkäyntikuluihin on saatavissa useimmissa kotivakuutuksissa oleva oikeusturvaetu, joka kattaa korvausvaateiden esittämisestä aiheutuvat kulut. Jos taas asianomistajan tulot ovat pienet, on asianomistajalla mahdollisuus maksuttomaan oikeudenkäyntiin.