Työntekijä ei saa työnantajan luvatta tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa muutoinkaan sellaista toimintaa, joka työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Jos työnantaja työsopimusta tehtäessä on tietoinen kilpailevasta toiminnasta eikä nimenomaan sovita, että siitä on luovuttava, lupa on katsottava annetuksi.

Tuomioistuin voi työnantajan vaatimuksesta julistaa luvattoman kilpailevan työsopimuksen puretuksi ja kieltää työntekijältä kilpailevan toiminnan. Ensiksi tehtyä työsopimusta suojataan myös siten, että myöhemmin tietoisesti tehdyn kilpailevan työsopimuksen työnantajaosapuoli vastaa työntekijän ohella vahingon korvaamisesta ensin tehdyn sopimuksen työnantajaosapuolelle.
Esimerkiksi työsuhteen aikainen sivutoiminen itsenäinen yrittäminen tai uuden, työnantajayrityksen kanssa samalla alalla toimivan yrityksen perustaminen voivat olla kiellettyjä kilpailutekoja.

Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa kuitenkin vain työsuhteen ajan. Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijä, jota työnantaja esimerkiksi on kustannuksellaan kouluttanut, on vapaa siirtymään kilpailevan yrityksen palvelukseen tai perustamaan itse tällaisen yrityksen.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan kuitenkin rajoittaa työntekijän toimia myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta:

1.  tehdä työsuhteen lakattua työsopimus jonkun kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista työnantajan kanssa kilpailevaa elinkeinoa, ammattia tai muuta toimintaa tai
2. harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon:

1. työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden ylläpitämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta ja
2. työntekijän asema ja tehtävät.

Kilpailukiellon asettaminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työnantaja harjoittaa tuotekehitys- ja/tai tutkimustoimintaa ja työnantajalla on siten hallussaan sellaista tietämystä ja tietotaitoa, jota muilla ei yleisesti ole. Kilpailukiellon asettaminen saattaa olla perusteltua myös työnantajayrityksen asiakkaiden etujen suojaamiseksi.

Kilpailukieltosopimus saa rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Kilpailun rajoitusaika voi olla enintään vuosi, jos työntekijän voidaan katsoa saaneen kohtuullisen korvauksen hänelle sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta. Kilpailukieltosopimukseen liittyvä sopimussakko ei saa ylittää työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana saamaa palkkaa. Jollei sopimussakosta ole sovittu, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle sopimuksen rikkomisesta aiheutuneen vahingon vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaisesti.

Kilpailukieltosopimuksen kestosta ja sopimussakosta edellä sanottu ei koske toimitusjohtajan välittömänä alaisena yrityksen, liikkeen tai laitoksen johtamiseen osallistuvaa, johtavassa asemassa olevaa henkilöä.
Kilpailukieltosopimusta saattaa olla mahdollista sovitella, jos se on kohtuuton.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.