Osakassopimus voidaan määritellä osakkeenomistajien keskinäiseksi sopimukseksi siitä, miten he toimivat yhtiön osakkeenomistajina ja/tai yhtiön elinten jäsenenä. Osakassopimuksia ei ole säännelty lainsäädännössämme. Niihin tulevat sovellettaviksi yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet ja säännöt. Osakassopimus on vapaamuotoinen. Käytännössä se tehdään yleensä kirjallisesti ja sen sisällön on usein tarkoitettu tulevan vain sopimusosapuolten tietoon. Osakassopimukset voivat olla hyvinkin pitkiä ja yksityiskohtaisia.

Osakeyhtiölaissa on lähtökohtana osakkeiden vaihdannan vapaus. Osake on periaatteessa vapaasti luovutettavissa ja hankittavissa. Osakkeeseen liittyviä hallinnoimisoikeuksia ei voida erottaa osakkeesta. Osakkeenomistajat voivat kuitenkin sopia keskenään tai kolmannen kanssa esimerkiksi osakkeen tuomien hallinnoimisoikeuksien käyttämisestä tai siitä, etteivät luovuta osakkeitaan sopimuksen vastaisesti. Tällainen osakassopimus sitoo pääsääntöisesti vain sopijapuolia. Yhtiöoikeudellisesti sillä ei ole vaikutusta eikä sen perusteella voida esimerkiksi estää osakkeen saajan merkitsemistä osakeluetteloon, vaikka hänen saantonsa olisikin ollut sopimuksen vastainen. Myöskään sopimuksen vastainen menettely yhtiökokouksessa tai muussa yhtiön elimessä ei sinänsä aiheuta asianomaisen päätöksen tai muunkaan yhtiön elimen päätöksen pätemättömyyttä. Se on kuitenkin sopimusrikkomus, joten sillä voi olla haitallisia seuraamuksia. Esimerkiksi luotonantajalla saattaa jopa olla oikeus irtisanoa yhtiön luottosopimus, mikäli osakassopimuksen solmiminen on ollut myönteisen luottopäätöksen edellytyksenä ja sillä on ollut olennainen merkitys luottosopimuksen tekemiselle.

Osakassopimuksia saatetaan solmia varsin erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Osakassopimus-käsite voidaan ymmärtää yleensä osakkaiden väliseksi sopimukseksi järjestelyistä, joilla osakeyhtiön asioista päätetään ja määrätään muutoin kuin osakeyhtiölaissa määrättyä menettelytapaa noudattaen. Osakkaat voivat sopia keskinäisten suhteidensa järjestelyistä yksityiskohtaisemmin tai eri tavalla kuin mitä osakeyhtiölaissa on säädetty. Kaikki osakkeenomistajat eivät välttämättä ole mukana järjestelyssä. Osakassopimuksella pyritään muuttamaan tai täydentämään jo valmiina olevaa normien verkostoa. Osakassopimukseen voi liittyä esimerkiksi yhtiön rahoittaja tai yhtiö itse. Yritystä perustettaessa yritykseen mukaan tuleva tai ulkopuolinenkin rahoittaja saattaa nimenomaisesti edellyttää tietynsisältöisen osakassopimuksen solmimista rahoituksen saamisen ehtona.

Osakassopimuksessa sovitaan tavallisesti osakkeen tuottamien varallisuus- ja hallinnoimisoikeuksien käytöstä osakeyhtiössä, osakkeenomistajien (ja muiden sopijapuolten) keskinäisistä suhteista ja heidän asemastaan yhtiössä. Usein sovitaan myös yhtiön johdon valintamenettelystä tai yhtiökokouksessa päätettävistä asioista. Käytännössä osakassopimukset koskevat lähinnä osakkaiden äänestyskäyttäytymistä.

Osakassopimus voi olla tilapäinen ja koskea esimerkiksi vain yhtä kokousta ja osakkaiden äänestyskäyttäytymistä siellä. Sopimuksella voidaan pyrkiä sääntelemään sopimuskumppanin toimintaa yhtiön asioissa tietyn ajan tai koko sen ajan, minkä sopimuskumppanit ovat yhtiön osakkaita. Osakassopimuksella pyritäänkin usein siihen, että asiat olisivat ennen niiden käsittelemistä yhtiön elimissä jo edeltä käsin sovittu.

Osakkaiden sopimisvapaus ei ole rajoittamaton. Sitä rajoittavat yleiset sopimus- ja yhtiöoikeudelliset periaatteet sekä osakeyhtiölain pakottavat määräykset, joilla suojataan vähemmistöä ja yksittäisiä osakkaita sekä parannetaan heidän asemaansa ja vaikutusmahdollisuuksiaan yhtiön asioissa. Näistä tärkeimpinä voidaan pitää määräyksiä, jotka edellyttävät yhtiökokouksen päätöksiltä tietyn suuruista määräenemmistöä. Myös yhtiöjärjestyksessä on mahdollista rajoittaa osakkaiden sopimusvapautta. Sellainen osakassopimuksen ehto, jossa sovitaan vastoin osakeyhtiölain pakottavia säännöksiä, on pätemätön.