Hallituksen jäsen voi joutua aiheuttamansa vahingon seurauksena korvausvastuuseen yhtiötä, osakkeenomistajaa ja/tai muuta henkilöä (lähinnä yhtiön velkojaa tai sopimuskumppania) kohtaan. Vastuu voi olla siviiliperusteista tai rikosperusteista. Vastuu voi johtua joko osakeyhtiöoikeudellisten säännösten tai määräysten taikka muiden kuin yhtiöoikeudellisten säännösten vastaisesta menettelystä.

Osakeyhtiölaissa (OYL) vahingonkorvaussäännökset ovat varsin suppeat. Vastuun syntyperusteeksi OYL:ssa määritellään hallituksen jäsenten osalta suhteessa yhtiöön tuottamuksellinen teko ja suhteessa muuhun kuin yhtiöön OYL:n tai yhtiöjärjestyksen rikkominen. Vahingonkorvausvelvollisuus voi johtua myös vahingonkorvauslaista (VahL), jossa tosin puhtaiden varallisuusvahinkojen osalta korvausvastuun edellytykset ovat erittäin tiukat.

Seuraavassa käsitellään esimerkinomaisesti olennaisia hallituksen jäsenen vastuuseen vaikuttavia seikkoja. Apuna on käytetty muutamia korkeimman oikeuden tapauksia. Tyhjentävään luetteloon vastuuperusteista ei ole edes pyritty johtuen mm. OYL:n ja VahL:n säännösten osittaisesta päällekkäisyydestä ja useampien korvaussäännösten mahdollisesta samanaikaisesta soveltamisesta.

Yhtiölainsäädännössä ja myös muussa lainsäädännössä on asetettu hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle monenlaisia velvoitteita. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä on mahdollista määrätä johtajille erityisvelvoitteita.

Osakeyhtiölain mukaan hallituksen vastuualueeseen kuuluvat mm. seuraavat tehtävät: yhtiön hallinnon ja toiminnan samoin kuin kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukainen järjestäminen, yhtiön edustaminen ja toiminimen kirjoittaminen, kaupparekisteri-ilmoitusten tekeminen sekä tilinpäätöksen laatiminen ja siihen liittyvät muut velvoitteet.

Jos esim. osakeyhtiölaissa säädetty velvollisuus ilmoittaa rekisteröitäväksi tai pyynnöstä antaa asiakirjoja viranomaisille laiminlyödään, voi rekisteriviranomainen velvoittaa toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen sakon uhalla ilmoittamaan tai antamaan ne sille määräämässään ajassa. Kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyönnistä voidaan ilmoitusvelvollinen tuomita sakkoon.

Jos yhtiöjärjestyksessä on määrätty, että luovutustoimin tapahtuvaan osakkeen hankkimiseen vaaditaan yhtiön suostumus, hallituksen jäsenet ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että suostumuslausekkeesta on maininta osakekirjoissa. Jos maininta puuttuu, ne hallituksen jäsenet, joiden syytä tämä on, saattavat joutua vahingonkorvausvelvollisiksi suostumuksen hakijaa kohtaan esim. siitä vahingosta, mikä aiheutuu suostumuksen epäämisestä. Lisäksi heidät voidaan, jos he ovat toimineet asiassa tahallisesti, tuomita osakeyhtiörikkomuksesta rangaistukseen.

Lisäksi yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan edellytetään hyvän liiketavan mukaisesti ja kaikin tavoin edistävän yhtiön parasta. Myös sellainen hallituksen jäsen, joka on valittu muussa järjestyksessä kuin yhtiökokouksen tai hallintoneuvoston päätöksellä, on velvollinen edistämään yhtiön etuja. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on toiminnassaan otettava huomioon myös ne OYL:n säännökset ja yhtiöjärjestyksen määräykset, joiden tarkoituksena on suojata yksittäisiä osakkeenomistajia, velkojia tai muita yhtiön ulkopuolisia tahoja.

Hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja ovat vaitiolovelvollisia suhteessa yhtiön ulkopuolisiin. Yrityssalaisuuden luvattomasta ilmaisemisesta tai tällaisen salaisuuden väärinkäytöstä on vahingonkorvausvelvollisuuden ohella säädetty sakko- tai vankeusrangaistus. Rikoslaissa on useita kriminalisoituja tekoja, jotka on otettava huomioon yritystoiminnassa.

OYL:n 22 luvun mukaan hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen ja toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhtiölle. Vahingonkorvausvelvollisuus koskee myös vahinkoa, joka osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla on aiheutettu osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Tuottamuksen, ts. vaadittavan huolellisuuden laiminlyömisen ratkaisee viime kädessä tuomioistuin kussakin yksittäistapauksessa.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei pääsääntöisesti vastaa ennen hänen toimikautensa alkua tehdyistä päätöksistä. Uusi hallituksen jäsen voi kuitenkin joutua vastuuseen, mikäli hän myötävaikuttaa aikaisemman päätöksen täytäntöönpanoon. Epäpätevyys hallituksen jäsenen toimeen tai tietämättömyys lain säännöksistä eivät ole vastuusta vapauttavia seikkoja. Hallituksen varajäsenen vastuu määräytyy sen mukaan, kuinka paljon hän käytännössä hoitaa yhtiön asioita.

Hallituksen jäsenen vastuu edellyttää, että hän on myötävaikuttanut vastuun perustavaan toimenpiteeseen. Hallituksen päätökseen katsotaan osallistuneen ainakin kaikki päätöstä hallituksen kokouksessa kannattaneet hallituksen jäsenet. Jos hallituksen jäsen ilman hyväksyttävää syytä (jollaisia ovat esimerkiksi esteellisyys ja intressiristiriita) pidättäytyy äänestyksestä, ei hän vapaudu vastuusta tehdystä päätöksestä.

Toisaalta pelkkä vastaan äänestäminenkään ei välttämättä riitä vastuusta vapautumiseen. Ainakin törkeissä OYL:n tai yhtiöjärjestyksen rikkomistapauksissa hallituksen jäseneltä voidaan edellyttää aktiivisia toimia vahingon välttämiseksi.

Tilikauden päättymisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa on osakeyhtiölain mukaan päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille. Mikäli vastuuvapautta ei myönnetä, yhtiö säilyttää kannevaltansa voimassa asianomaisia kohtaan korvaussaatavan vanhentumisajan. Jos vastuuvapaus myönnetään, hallituksen jäseniä vastaan voidaan nostaa kanne ainoastaan, mikäli hallituksen todetaan antaneen riittämättömän tai harhaanjohtavan selvityksen yhtiökokoukselle eli toisin sanoen, jos vastuuvapaudesta on päätetty virheellisin edellytyksin.

Vastuuvapaus kattaa vain OYL:n mukaisen vahingonkorvausvastuun. Vastuuvapaus koskee ainoastaan yhtiön lukuun ajettavia kanteita. Myönnetty vastuuvapaus ei vaikuta osakkeenomistajien tai kolmansien tahojen oikeuteen nostaa omaan lukuunsa kanne heille aiheutuneista vahingoista.

Pääsääntöisesti hallituksen jäsenen on korvattava aiheuttamansa vahinko täysimääräisesti. Vahingonkorvausta voidaan kuitenkin sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Vahingonkorvausta on mahdollista sovitella, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen hallituksen jäsenen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä.

Hallituksen jäsenen vastuu muodostuu edellä esitetyn mukaisesti hallitukselle OYL:ssa, muussa laissa tai yhtiöjärjestyksessä määrättyjen tehtävien laiminlyönnistä tai huolimattomasta hoitamisesta. Lähtökohtaisesti hallituksen jäsen välttää korvausvastuun hoitamalla tehtävänsä huolellisesti ja yhtiön edun mukaisesti.

Hallituksen jäsenten vastuu on arvosteltava yksilöllisesti eli kussakin tapauksessa on jokaisen jäsenen osalta erikseen selvitettävä vastuun edellytysten olemassaolo (pankkitapaukset KKO 1997:110 ja 111). Lisäksi korkein oikeus on näyttänyt käsittelevän erityisasiantuntemusta korvausvastuuta ankaroittavana tekijänä.

Yhdistykselle YhdL:n 39 pykälän mukaan tuomittavaa korvausta soviteltiin soveltaen VahL 2 luvun 1 pykälän 2 momentista ilmenevää periaatetta. Yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajan, hallituksen kokouksen puheenjohtajana toimineen lakimiehen yhdistykselle maksettava korvaus määrättiin muiden hallituksen jäsenten suoritettavaa korvausmäärää suuremmaksi huomioon ottaen hänen asiantuntemuksensa ja asemaansa perustuneet erityiset velvollisuudet (KKO 1982 II 103).

Seuraavassa on muutama valikoitu korkeimman oikeuden tapaus, joista käy ilmi vastuuperusteita.

Osakeyhtiön hallituksen jäsen velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta yhtiön konkurssipesälle oltuaan osallisena järjestelyssä, jossa yhtiön varoja käytettiin sen omien osakkeiden ostamiseen. Korvausta tuomittiin myös sen johdosta, että hallituksen jäsen oli osallistunut yhtiön varojen lainaamiseen emoyhtiölle tilanteessa, jossa luottotappion vaara oli ilmeinen (Ään.) (KKO 1999:86).

Osakeyhtiö, jolla oli toimitusjohtaja, oli jättänyt suorittamatta valtiolle ennakonpidätystä ja työnantajan sosiaaliturvamaksua. Yhtiön hallituksen jäsen A oli säännöllisesti osallistunut hallituksen kokouksiin, joissa oli käsitelty yhtiön toiminnassa jatkuvasti ilmenneitä taloudellisia vaikeuksia. Niistä tietoisena hänellä oli velvollisuus valvoa, että sanotut suoritukset tulivat asianmukaisesti maksetuiksi. Kun hän oli tämän laiminlyönyt, hänet velvoitettiin korvaamaan valtiolle noiden suoritusten maksamatta jäämisestä aiheutunut vahinko (KKO 1986 II 69).

Osakkeenomistaja, joka oli noudattanut osakeyhtiön hallituksen antamaa virheellistä lunastusohjausta, oli menettänyt oikeutensa osakkeiden lunastamiseen. Kun lunastusohjauksen antamiseen osallistunut hallituksen jäsen oli yhtiöjärjestystä rikkomalla aiheuttanut vahinkoa osakkeenomistajalle, hänet velvoitettiin osakeyhtiölain nojalla korvaamaan vahinko ilman vahinkolajeihin kohdistuvia rajoituksia. Yhtiö oli myös vastuussa vahingoista (Ään.) (KKO 1992:66).